AUTON PALAUTUS JA KEFLAVIKIN KENTÄLLE

LAAVAKENTTÄ JA BLUE LAGOON

Disan kotimajoituksesta ajelimme rantatietä suuntana Bluelagoonin kylpylä. Valitsimme kiertotiemme kotimajoituksen vinkkien perusteella ja valinta osoittautui jälleen kokemuksen arvoiseksi. Tie kiemurteli pitkin merilintujen majoittamaa karua rantaviivaa. Siivekkäät tukkivat runsaudellaan välillä piskuisen tien. Safföörin nopeat hoksottimet ja sähäkkä jarrujalka säästi useammankin siivekkään hengen.

Karu rantaviiva muuttui hiljalleen suorastaan rumaksi mustaksi kentäksi. Rumempaa paikkaa ei Islannista löydetty. Kaikessa rumuudessaan tämä loputon laavakenttä oli aika mahtava.

 Jäsähtänyt laava näytti omat valumisen muotonsa. Edes pintasammal ei pehmentänyt tätä mustaa ja karua maisemaa. Tällaista ei oltu nähty muualla eteläisessä Islannissa.

Laavakentältä löytyi tämä turistirysä joka houkutteli meidätkin kylpemään tyyriistä hinnastaan huolilmatta. Blue lagoon oli reissun loppuhuipennus. Ostimme liput aamulla ennakkoon hintaan 40€/aikuinen. Lapset pääsevät lagooniin ilmaiseksi, mutta muita lapsia ei paikalla ollut. Nettivarauksella säästimme yhteensä 30€ . Varausta tehdessä saimme myös tietää että keskellä päivää allas oli täyteen bookattu.  

Meitä ei turistipaljous kovin ispiroi siksi ilta oli meille paras aika vierailla lagoonissa.

Saavuimme altaalle klo 19 tuolloin paikka oli mukavan rauhallinen ja aikaa kylpemiselle olisi ollut reilusti aina klo 22.30 saakka.

Sinistä vettä varsinaisen kylpylän ulkopuolella.

Ja taas minut jätettiin....ja nyt pukuhuoneeseen.

Lisää kuvia tulossa lagoonin altailta lähiaikoina....

MANNERLAATAT ERKANEVAT PINGVELLILRISSÄ

Viimeinen täysi matkapäivä valkeni utuisena ja sateisena. Hellasta ajelimme aamusumussa Reykjavikiin ja sieltä Pingvellirin kansallispuistoon noin 40km Reykjavikista sisäsaamahan.

Pingvellirin aluella olisi ollut varmasti paljon katseltavaa. Aluella oli mm. kirkko, vierailijakeskus ja Pingvallavatn, Islannin suurin luonnonjärvi. Me olimme kiinnostuneita mannerlaattojen erkanemiskohdasta.

Pohjois-Amerikan ja Euraasia mannerlaatat erkanevat toisistaan Pingvellirissä. Rako kasvaa 2,5cm vuosivauhdilla.

Alueella oli historiallista merkitystä. Lögberg eli lakikivi oli ollut paikka josta lakia oli luettu alhaalla kuuntelevalle kansalle. Jossain lähistöllä olisi ollut löydettävissä viikinkiaikaiset leiripaikat.

Kunigatar Elisabet lakikiven huipulla jakamassa oikeutta alamaisilleen.

Mannerlaattojen railossa pääsi turisti tassuttelemaan ja tutustumaan alueesen. Aamuvarhaisesta ajankohdasta huolimatta paikalle oli ehtinyt sanotaanko että riittävästi muitakin turisteja.

DISAN KOTIMAJOITUS

Viimeinen yö majoituttiin Disan kotimajoituksessa lähellä Keflavikin kenttää. Disa perheineen asuu samassa rakennuksessa. Majatalo oli vaatimaton mutta tunnelma oikein lämmin ja avulias. Paikanpäälä ei ollut kylttejä kertomassa talon olevan kotimajoitus. Tässäkin hyödylliseksi osoittautui google maps. Ulko-ovelta löytyi A4 lappu joka kertoi paikan olevan oikea. Disan puoliso vinkkasi meille syrjäisen rantatien jonka kautta pääsisimme maisemareittiä Blue Lagoonin kylpylään.

Paluulento oli aikainen. Disa oli laittanut aamupalatarpeet valmiiksi jotta saimme syötävää aamuyöllä ennen lentoa.

Disan kotimajoituksessa yksi yö neljätä kustansi 110€.

VILLAPAITOJA

Raaka-aineet juoksulla.

Islanti oli villapaitojen luvattu maa.  Kuvassa ylhäällä Kalle villapaitaparatiisissa Reykjavikissa. Paikasta löytyy tietoa googlettamalla Handknitting accociation of Iceland.

Jos Islantilaisen villaluomuksen haluaa hankkia alle 300€ hintaan, kannattaa suunnata Reykjavikin pääkadun kirpputoreille.

Hallehelinän villapaitahuppari löytyi Reykjavikin kirppikseltä noin 60€:lla.

MAATILARUOKAA

Nälkä ohjailee matkalaisia ja jossain on nälkää siirrettävä. Islannissa ruokahuolto ei tapahtunut runsaissa lounasbuffeteissa. Aina oli löydettävä kohtuuhintainen ravinteli ja ateria tilattava listalta. Tämä maatilaravintola löytyi Hellan ja Vikin väliseltä matkalta. Paikka on kahden vesiputokuksen Seljalandsfossin ja Skogafossin välissä.

Ravintolassa oli navettamainen tunnelma. Ulkoa levisi myös hyvin autenttinen karjan tuoksi. Ruokalistan lihatuotteet olivat omalta tilalta. Annokset olivat jokseenkin kotikutoiset, mutta aivan maukkaat. Liha oli oikein herkullista. Ravintoloiden hintataso oli korkea verraten annosten kokoon ja tasoon. Tämä annos maksoi noin 17€.

MUSTAA HIEKKARANTAA JA MONUMENTTEJA

Mustan hiekkarannan eteläinen kärki oli rannasta avoin turisteille. Rannalle pääsi autolla hyvin lähelle. Kuten monet muut turistit, mekin marssimme suoraan lähelle vesirajaa ihastelemaan veden hiomia pieniä pyöreitä mustia laavakiviä. Kukaan ei huomannut ajatella että rannassa voisi olla jotain erityisen varottavaa. Onneksi kukaan meistä ei ollut kiinostunut vedessä läträämisestä. Meidän matkapäivänä meri oli rauhallinen, sää aurinkoinen ja vesi laskusuunnassa. Yllättäen yksittäiset allot nousivat melko korkealle rantaan. 

Varoituksen sanana tuleville reissaajille. Kyseisellä rannalla meri on erityisen vaaralllinen, koska pohjan muotojen vuoksi aallot tulevat epätyypillisellä rytmillä. Poikkeavan suuria aaltoja muodostuu noin joka 15-20 aalto. Nämä salakavalat aallot voivat pyyhkäistä mukaansa ja viedä nopeasti 500m päähän rannasta. Alkuvuodesta turisti oli hukkunut jouduttuaan tällaisen aallon mukaan ja lukisia läheltäpiti tilanteita on päivittäin.

MUSTA HIEKKARANTA JA LINTUKALLIOITA VIKISSÄ

Reissun kaukaisin kulmaus oli Islannin eteläkärki Vik. Vikissä löysimme vaatimattoman tienpiston päästä tämän huikaisevan mustan hiekkarannan. Rantaa pääsi ihailemaan kahdesta suunnasta. 

Tässä ranta on kuvattu pohjoispuolelta kalliolta johon pääsi huipulle autolla.

Meri kuohusi ja kimalteli kauniin turkoosina auringonpaisteessa.

Nuoriparisko poseeraamassa salamatkustajan kanssa.

 Kulku rannalle oli estetty koska linnuston pesimärauha haluttiin turvata. 

SKOGAFOSS

Huipulle pääsi kiipeämällä reilut 400 askelmaa.

Tunturilaukkaneilikka

Aah löytyipäs täältä värittömästä maastosta jotain minullekin sopivaa.

Köllähdän tuohon ja otan päikkärit.

Tunturikohokki muka, minua ei se kohota enää mihinkään, jaksoin sentään tulla tänne saakka.

Kasatkoon toiset noita kivikasojaan.